Oletko kuullut ranskalaisesta paradoksista?

Ranskalainen paradoksi (The french Paradox), on ristiriitainen havainto, jonka mukaan Ranskan väestöllä on mm. suhteellisen alhainen sepelvaltimotaudin esiintyvyys, vaikka heidän ruokavalionsa sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja aterioihin kuuluu säännöllisesti viiniä.

Kyse ei ole pelkästään sepelvaltimotaudin tilastoista. Ranskalaiset ovat Euroopan unionin toiseksi hoikin kansa heti italialaisten jälkeen. Kuulin tästä vasta hiljattain, joten kiinnostuin aiheesta ja halusin tutkia aihetta hieman tarkemmin.

Ranskassa sydänsairauksien esiintyvyys on alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa, vaikka heidän ruokavalionsa sisältää juustoa, voita ja punaista lihaa.

Ranskaa pidetään usein kulinaarisen huippuosaamisen syntypaikkana, ja sen rikas ruokakulttuuri on päässyt UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ranskalaisille ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa – se on ilon lähde ja sillä on lähes pyhä asema arjessa. Silti tämä syvä arvostus ruokaa kohtaan ei näytä vaikuttavan ranskalaisten vyötärönympärykseen tai sydänterveyteen. Ranskalaiset ovat herkkusuita, joille viinit, juustot ja leivonnaiset kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Joten kysymys kuuluu: mitä he tekevät OIKEIN?

Pienen tutkimuksen jälkeen aiheesta haluan mainita, että ylipainoisten ihmisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana – ja tämä koskee myös ranskalaisia. Kymmenen vuotta sitten vain noin joka kymmenes ranskalainen oli ylipainoinen; nyt noin joka viides aikuinen on ylipainoinen. Maa ei ole välttynyt pikaruokaravintoloiden ja helposti saatavilla olevan roskaruoan yleistymiseltä. Ranskassa on yksi McDonald’s jokaista 44 000 asukasta kohden, mikä mielestäni selittää osittain tilanteen muutosta. Silti ranskalaiset ovat hoikempia ja heillä on alhainen sepelvaltimotaudin esiintyvyys verrattuna moniin muihin kansoihin, etenkin suomalaisiin. Tilastointivuonna 2022 Suomalaiset olivat Euroopan kolmanneksi lihavin kansa. Tilanne on meillä siis vähintäänkin huolestuttava.

Ranskalainen ruokavalio

Ranskalaiset käyttävät ruoassaan paljon voita, juustoa ja rasvaa, joka tulee pääosin eläinperäisistä lähteistä. Verrataan rasvojen käyttöä maihin, joissa käytetään paljon kasviöljyjä (esim. maissiöljyä ja soijaöljyä, jotka ovat GMO-tuotteita). Tämä on keskustelua herättävä aihe, mutta aihetta on tutkittu niin paljon ettei sen sanomisesta ääneen voi enää rankaista. Yksinkertaisesti sanottuna, edellä mainittujen kasviöljyjen käyttö voi johtaa insuliiniresistenssiin. Insuliiniresistenssi on yksinkertaistettuna elimistön puolustusmekanismi liiallista sokeria vastaan.

Ranskalaiset varjelevat kulinaarista kulttuuriaan, ja voidaan sanoa, että heidän ruokansa on ravitsemuksellisesti laadukkaampaa. Ranskalainen ruoka ei ole täynnä prosessoituja, jalostettuja hiilihydraatteja. Heillä on tiukemmat lakisäännöt elintarvikesääntelyssä (katso linkit alla), ja he napostelevat välipaloja harvemmin. Lisäksi he eivät salli elintarvikkeiden rikastamista. Rikastaminen tarkoittaa keinotekoisten ravintoaineiden – kuten vitamiinien ja mineraalien – lisäämistä elintarvikkeisiin niiden ravintoarvon parantamiseksi. Ruoan rikastamista on silti laajasti kritisoitu; synteettisten vitamiinien, kuten raudan, lisääminen ruokaan ei välttämättä ole hyvä idea, sillä rikastaminen voi aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatusongelmia. Tiedämme, että antioksidantit on paljon parempi saada ruoasta kuin synteettisistä vitamiineista.

Lisäksi ranskalaiset syövät paljon leipää ja muita viljatuotteita, mutta ne ovat laadukkaampia kuin useimmissa maissa. Laadukkaampaa leipää? Mitä tarkoitan sillä?

Kuten aiemmin mainitsin, ranskalaiset eivät lisää keinotekoisesti synteettisiä ravintolisiä eli he eivät rikasta ruokaansa tai viljaansa, jota käytetään esim. leiväntekoon. Lisäksi, ranskalaiset antavat taikinan tyypillisesti käydä hitaasti ja pitkään vaikka yön yli, mikä antaa myös paremman maun ja koostumuksen. Olen itsekin huomannut tämän, voin syödä Välimeren maissa leipää tai pastaa, mutta vatsani ei vain reagoi siihen negatiivisesti, kuten Suomessa.

Vuodesta 1993 lähtien Décret Pain -laki on suojellut "perinteistä ranskalaista patonkia". Se on valmistettava ainoastaan ​vehnäjauhosta, vedestä, suolasta ja hiivasta tai hapanjuuresta. Säilöntäaineita, lisäaineita tai pakastusta ei sallita. Mahtavaa! Mutta miksi tämä meillä sallitaan..?

Entä se viini sitten? 

Totuus on, että alkoholi ei koskaan ole terveydelle hyödyllistä, piste. Mutta haluan silti kommentoida, että lasillisella punaviiniä satunnaisesti voi olla sekä hyviä että huonoja puolia, jos pysytään kohtuudessa. Miksi? Koska se sisältää resveratrolia. Resveratroli on luonnollinen yhdiste, jota esiintyy erityisesti punaviinirypäleiden kuorissa, marjoissa ja mm. maapähkinöissä. Se kuuluu polyfenoleihin, jotka tunnetaan antioksidanttisista ominaisuuksistaan. Toki voit vain syödä rypäleet ja jättää viinilasillisen välistä, mutta hei – jos ranskalaiset tekevät niin… 😉

Lähteet

FRANCE - NEW LAW REINFORCES FOOD LABELLING RULES, INCLUDING RESTRICTIONS FOR VEGETARIAN FOODS — Food Compliance International

Quality food labels, agricultural practices and terroirs - explanatory file

Suom Lääkäril 2025;80:e45039, www.laakarilehti.fi/e45039

Spirulina ja chlorella

Olet luultavasti kuullut niistä, mutta mitä ne ovat? Lukemalla tämän artikkelin opit, mitä spirulina ja chlorella ovat ja miten niitä tulisi käyttää, ja mikä tärkeintä, miksi niitä tulisi käyttää. Yksinkertaisesti sanottuna ne vaikuttavat ihmisen pitkäikäisyyteen, solujen energiaan, parantavat fyysistä suorituskykyä ja henkistä selkeyttä.

Spirulina

Spirulina on yksi levälaji, joka on jo pitkään tunnettu poikkeuksellisesta ravintoprofiilistaan, ja sitä kutsutaan usein yhdeksi ravinnepitoisimmista saatavilla olevista ravinteista. Luonnostaan ​​valtamerissä ja makean veden järvissä esiintyvää spirulinaa käsitellään ja myydään yleisesti jauheiden, kapseleiden tai tablettien muodossa.

Tämä levä on erityisen rikas välttämättömien ravintoaineiden sisällössä, mukaan lukien:

• Rauta

• Beetakaroteeni

• Tiamiini (B1-vitamiini)

• Riboflaviini (B2-vitamiini)

• Niasiini (B3-vitamiini)

• Kupari

• Magnesium

Chlorella

Chlorella on vihreä makeanveden levä, jota pidetään superruokana sen rikkaan ravintokoostumuksen ja lukuisten terveyttä tukevien hyötyjen vuoksi. Nopeasti kasvavana, yksisoluisena fotosynteesiin kykenevänä organismina chlorella valjastaa tehokkaasti aurinkoenergiaa. Sitä viljellään kontrolloiduissa makean veden ympäristöissä ja korjataan, kun se saavuttaa optimaalisen tiheyden. Tämän jälkeen se kuivataan ja jalostetaan erilaisiin muotoihin, kuten jauheiksi, kapseleiksi ja tableteiksi.

Chlorella on arvokas korkealaatuisen proteiinin lähde, joka sisältää kaikki välttämättömät aminohapot. Se tarjoaa myös laajan valikoiman elintärkeitä ravintoaineita, kuten B-vitamiineja, C-vitamiinia, E-vitamiinia, beetakaroteenia, rautaa, kalsiumia, magnesiumia, sinkkiä ja muita hivenaineita. Lisäksi sen korkean klorofyllipitoisuuden uskotaan tukevan veren puhdistumista ja auttavan haitallisten aineiden poistamisessa kehosta.

Levät ja mitokondrio

Levien, erityisesti spirulinan, sisältämien ravinteiden on dokumentoitu edistävän mitokondrioiden terveyttä. Yksi näistä ilmiöistä on superoksidaasi, jota kutsutaan dismutaasiksi (SOD), ja toinen on sininen pigmentti nimeltä fykosyaniini. 25 000 aiheesta tehtyä tutkimusta osoittavat, että se pysäyttää sydänsairauksia, Alzheimerin tautia, tulehduksia jne. Vaikea olla eri mieltä 25 000 tutkimuksen kanssa!

Mitokondrioiden merkitys

Mitokondrioista olen viimeeksi kuullut ehkä koulun biologian kirjoissa enkä juuri ole ajatellut niitä sen jälkeen. Uusia tutkimuksia mitokondrioiden merkityksestä terveyteen on tietenkin tehty 80- ja 90-lukujen jälkeen.

Mitokondrioiden päätehtäviin kuuluvat:

1. Energiantuotanto (ATP-synteesi)

o Mitokondrioita kutsutaan usein solun "voimalaitoksiksi", koska ne tuottavat adenosiinitrifosfaattia (ATP), solun ensisijaista energialähdettä, soluhengityksen (erityisesti oksidatiivisen fosforylaation) kautta.

2. Solujen aineenvaihdunnan säätely

o Ne auttavat säätelemään aineenvaihduntareittejä, mukaan lukien sitruunahappokierto ja rasvahappojen hapettuminen, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä ravinteiden muuntamiseksi käyttökelpoiseksi energiaksi.

3. Kalsiumin varastointi ja signalointi

o Mitokondriot auttavat ylläpitämään asianmukaisia ​​kalsiumionipitoisuuksia solussa, mikä on välttämätöntä useille soluprosesseille, kuten lihasten supistumiselle, välittäjäaineiden vapautumiselle ja entsyymien toiminnalle.

4. Apoptoosi (ohjelmoitu solukuolema)

o Mitokondrioilla on keskeinen rooli apoptoosin käynnistämisessä vapauttamalla sytokromi c:tä ja muita proapoptoottisia tekijöitä, mikä auttaa kehoa poistamaan vaurioituneita tai tarpeettomia soluja.

5. Reaktiivisten happilajien (ROS) tuotanto ja vieroitus

o ATP-tuotannon sivutuotteena mitokondriot tuottavat ROS:ia. Ne sisältävät myös mekanismeja ROS:n puhdistamiseksi, mikä auttaa suojaamaan soluja oksidatiiviselta stressiltä.

6. Termogeneesi

o Tietyissä soluissa, erityisesti ruskeissa rasvasoluissa, mitokondriot osallistuvat lämmöntuotantoon (termogeneesi), mikä auttaa ylläpitämään kehon lämpötilaa.

7. Keskeisten molekyylien biosynteesi

o Mitokondriot osallistuvat tärkeiden molekyylien, kuten steroidihormonien, hemiryhmien sekä tiettyjen aminohappojen ja lipidien, synteesiin.

Viimeisen kohdan korostamiseksi, mitokondrioilla on merkittävä rooli naishormonien tuotannossa ja säätelyssä, erityisesti steroidihormonien, kuten estrogeenin ja progesteronin, synteesissä. Kiinnitän tähän erityistä huomiota, koska se säätelee hormoneja naisten vaihdevuosien/perimenopaussin aikana.

Fykosyoniini

Vaikeasta kirjoitusasustaan ​​huolimatta fykosyaani on pigmentti, jota löytyy vain spirulinasta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä spirulinassa oleva ravintoaine voi tappaa syöpäsoluja. Selitän tarkemmin.

Vapaat radikaalit ja superoksidaasi

Kun solusi tuottavat energiaa mitokondrioissa, ne tuottavat myös vapaita radikaaleja. Vahingollisin vapaa radikaali on nimeltään superoksidi. Syy sen vahingollisuuteen on se, että sillä on kolme paritonta elektronia (useimmilla vapailla radikaaleilla on yksi). Superoksidia tuotetaan vain mitokondrioissa, ja se on erittäin vahingollinen. Kehon suojaamiseksi superoksidilta ja muilta vapailta radikaaleilta 25 000 aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan parasta, mitä voit tehdä, on ottaa vahvoja antioksidantteja. Erityisesti, tohtori Catharine Arnstonin mukaan, kun sinulla on tätä antioksidanttia nimeltä superoksidaasidismutase, joka neutraloi vapaat radikaalit paremmin kuin mikään muu. Et voi kiistää 25 000 tutkimusta!

Kehosi on tuottanut superoksidaasidismutaasia syntymästäsi lähtien. Mutta aivan kuten kaiken (esim. melatoniinin, hormonien) kanssa, kehosi hidastaa superoksidin tuotantoa 30 vuoden iän jälkeen, ja 40-vuotiaana sitä ei ole enää lainkaan.

Tämä tarkoittaa, että kehollasi ei ole enää luonnollista suojaa! Joten 40-vuotiaaksi asti mitokondrioiden sisällä oleva mitokondrioiden DNA on suojattu näiltä vapailta radikaaleilta kehosi tuottaman superoksidaasidismutaasin ansiosta. Mutta 40 vuoden jälkeen, jos kehossasi on SOD:ia, se suojaa kehoasi vapaiden radikaalien aiheuttamilta vaurioilta.

Sprulina on kuitenkin bakteeri (syanobakteerit). Miksi se on tärkeää? Bakteerina kehosi ei tarvitse hajottaa mitään päästäkseen käsiksi siihen. Se imeytyy verenkiertoon välittömästi kaikkien ravintoaineiden kanssa, mukaan lukien 40 vitamiinia ja kivennäisainetta, mutta erityisesti superoksidaasin kanssa, joka pääsee verenkiertoon ja ohjautuu mitokondrioihin, missä se voi tehdä hämmästyttäviä asioita. Tutkimusten mukaan spirulinassa on maailman korkein SOD-pitoisuus.

Valmistusprosessi

Markkinoilla on SOD-lisäravinteita, mutta jotkut niistä käyttävät lämmitystä tuotantoprosessissa, ja lopputuloksena tuote ei toimi, koska se kääntää tuloksen, jos leviä lämmitetään prosessissa. Varmista siis, että spirulina- ja chlorella-tuotteita ei ole valmistettu käyttämällä lämpöä prosessimenetelmänä.

Mielenkiintoinen fakta

Spirulina on syanobakteerilaji, yksi ensimmäisistä elämänmuodoista maapallolla, lähes 4 miljardia vuotta vanha. Myöhemmin, happitasojen noustessa, kehittyi suurempia soluja – mutta ne eivät olleet kovin hyviä energian tuotannossa. Niinpä yksi näistä suurista soluista imi itseensä pienemmän, energiatehokkaan syanobakteerin. Tästä pienestä solusta tuli mitokondrio, nykyaikaisten solujen voimanpesä.

Tätä ajatusta kutsutaan endosymbioottiseksi teoriaksi, jonka tiedemies Lynn Margulis esitti 1960-luvulla. Se muutti tapaamme ymmärtää monimutkaisen elämän evoluutiota – ja se on nyt laajalti hyväksytty biologiassa.

Mitokondrioita on kaikissa soluissasi (paitsi verisoluissa). Niitä on eniten siellä, missä tarvitset eniten energiaa. Eniten niitä on aivoissasi (2 miljoonaa solua kohden!), ja sitten naisten munasarjoissa, sydämessäsi ja lihaksissa. Melko uskomatonta!

Kaikkien edellä mainittujen tietojen valossa,

Emäksinen ruokavalio

Haluan mainita vielä kehon emäksisyyden tässä vaiheessa sivuhuomautuksena, koska puhumme terveistä soluista kehossamme. Useimmat meistä tietävät jo, että hieman emäksinen tai ainakin pH-arvoltaan neutraali keho on paljon parempi kuin hapan. Kehon happamuutta tai emäksisyyttä mitataan tyypillisesti pH-asteikolla, joka vaihtelee välillä 0–14:

• pH < 7: Hapan

• pH = 7: Neutraali

• pH > 7: Emäksinen

Jos solut ovat hieman emäksisiä (7,1 tai enemmän), se osoittaa, että soluissa on happea, mitokondriot toimivat ja solut kommunikoivat keskenään. Tutkimukset osoittavat, että emäksisyys on yksi syy, joka auttaa estämään syöpäsolujen kasvua.

Mistä tiedät, onko kehosi emäksinen vai ei, onkin vaikea kysymys, sillä tavallisilla kuluttajilla ei ole pääsyä kunnollisiin testeihin. Sylki- ja virtatestit antavat ehkä osviittaa mutta se ei ole sama asia.

Melatoniini ja auringonvalo: Näin hormoni suojaa mitokondrioita ja terveyttäsi

Ajattelemme melatoniinia usein "unihormonina", mutta viimeaikainen tutkimus paljastaa paljon syvemmän tarinan – sellaisen, joka yhdistää auringonvalon, mitokondriot ja jopa krooniset sairaudet.

Mitä on melatoniini?

Melatoniini on hormoni, jota aivojen käpylisäke tuottaa pääasiassa vastauksena pimeyteen. Sillä on keskeinen rooli vuorokausirytmin säätelyssä – sisäisen kellomme, joka säätelee uni- ja valveillaolosyklejä. Mutta se on vain osatotuus.

Melatoniini: Enemmän kuin vain unta

Unilääketieteen ja keuhkosairauksien asiantuntijan, tohtori Roger Seheultin, mukaan melatoniini on myös voimakas antioksidantti – jopa voimakkaampi kuin glutationi, jota usein kutsutaan kehon "pääantioksidantiksi". Itse asiassa melatoniini ei ainoastaan ​​neutraloi haitallisia vapaita radikaaleja, vaan myös aktivoi muita antioksidanttijärjestelmiä, mukaan lukien itse glutationin. Se on joissakin tapauksissa jopa kaksi kertaa tehokkaampi kuin E-vitamiini.

Kaksi melatoniinityyppiä

Tässä kohtaa asia muuttuu todella mielenkiintoiseksi: kehossa on kahdenlaisia ​​melatoniinityyppejä.

1. Verenkierrossa oleva melatoniini – Käpylisäke tuottaa tätä melatoniinityyppiä yöllä, ja se auttaa säätelemään unta ja vuorokausirytmiä.

2. Subsellulaarinen melatoniini – Mitokondrioiden sisällä esiintyvä melatoniini tuotetaan paikallisesti solujen sisällä ja se vastaa niiden suojaamisesta oksidatiiviselta stressiltä.

Yllättävää kyllä, suurin osa kehon melatoniinista ei ole käpylisäkkeessä, vaan mitokondrioissa. Käpylisäke toimii pikemminkin varajärjestelmänä. Jos soluissasi on vähän melatoniinia, ne ottavat sitä käpylisäkkeestä, mikä voi häiritä unta ja immuunijärjestelmän toimintaa.

Auringonvalo: Luonnollinen melatoniinin tehostaja ☀️

Joten miten stimuloimme tätä subsellulaarista melatoniinia? Vastaus: lähi-infrapunavalo, joka tulee pääasiassa auringosta. Yli 50 % auringon energiasta on infrapunaspektrissä, ja tämä valo tunkeutuu syvälle kehoon stimuloiden melatoniinin tuotantoa solujen sisällä. Pimeys puolestaan ​​laukaisee melatoniinin tuotannon käpylisäkkeessä. Joten sekä valolla että pimeydellä on olennainen rooli – mutta eri tavoin.

Takkatulen valo, ei sinistä valoa

Oletko koskaan huomannut, kuinka rentouttavaa on istua nuotion tai takan ääressä? Tämä johtuu siitä, että luonnonvalo säteilee infrapunavaloa, joka tukee melatoniinin tuotantoa. Sama pätee hehkulamppuihin, jotka säteilevät enemmän infrapunaa kuin nykyaikaiset LEDit tai sinisen valon lähteet.

Valitettavasti useimmat meistä viettävät iltamme puhelimien, televisioiden ja LED-valaistuksen sinisessä valossa – joka tukahduttaa melatoniinin tuotantoa ja häiritsee unta.

Kuinka lisätä melatoniinia luonnollisesti

Tässä on muutamia yksinkertaisia tapoja tukea kehosi melatoniinin tuotantoa:

• Altistu auringonvalolle päivällä, erityisesti aamulla.

• Pidä taukoja ruuduista ja keinovalosta – erityisesti illalla.

• Käytä infrapuna- tai punavalohoitoa 15–20 minuuttia ennen nukkumaanmenoa.

• Vaihda hehkulamppuihin tai käytä kynttilöitä/takan valoa illalla.

• Vältä ruuduilta tulevaa sinistä valoa vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa.

 luonnonvalo säteilee infrapunavaloa, joka tukee melatoniinin tuotantoa

Melatoniini ei ole vain unta varten – se on solujen vartija, mitokondrioiden suojelija ja avainasemassa pitkän aikavälin terveydessä. Ymmärtämällä, miten valo vaikuttaa melatoniinin tuotantoon, voimme tehdä fiksumpia valintoja, jotka tukevat energiaamme, vastustuskykyämme ja yleistä hyvinvointiamme.

Lähteet

Melatonin for the prevention and treatment of cancer - PMC

Use SUNLIGHT to Optimize Health & BOOST MELATONIN (Light Therapy) | Dr. Roger Seheult

Sunlight: Optimize Health and Immunity (Light Therapy and Melatonin)