Oletko kuullut ranskalaisesta paradoksista?

Ranskalainen paradoksi (The french Paradox), on ristiriitainen havainto, jonka mukaan Ranskan väestöllä on mm. suhteellisen alhainen sepelvaltimotaudin esiintyvyys, vaikka heidän ruokavalionsa sisältää runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja aterioihin kuuluu säännöllisesti viiniä.

Kyse ei ole pelkästään sepelvaltimotaudin tilastoista. Ranskalaiset ovat Euroopan unionin toiseksi hoikin kansa heti italialaisten jälkeen. Kuulin tästä vasta hiljattain, joten kiinnostuin aiheesta ja halusin tutkia aihetta hieman tarkemmin.

Ranskassa sydänsairauksien esiintyvyys on alhaisempi kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Isossa-Britanniassa, vaikka heidän ruokavalionsa sisältää juustoa, voita ja punaista lihaa.

Ranskaa pidetään usein kulinaarisen huippuosaamisen syntypaikkana, ja sen rikas ruokakulttuuri on päässyt UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ranskalaisille ruoka on paljon enemmän kuin pelkkää ravintoa – se on ilon lähde ja sillä on lähes pyhä asema arjessa. Silti tämä syvä arvostus ruokaa kohtaan ei näytä vaikuttavan ranskalaisten vyötärönympärykseen tai sydänterveyteen. Ranskalaiset ovat herkkusuita, joille viinit, juustot ja leivonnaiset kuuluvat jokapäiväiseen elämään. Joten kysymys kuuluu: mitä he tekevät OIKEIN?

Pienen tutkimuksen jälkeen aiheesta haluan mainita, että ylipainoisten ihmisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut viimeisen 30 vuoden aikana – ja tämä koskee myös ranskalaisia. Kymmenen vuotta sitten vain noin joka kymmenes ranskalainen oli ylipainoinen; nyt noin joka viides aikuinen on ylipainoinen. Maa ei ole välttynyt pikaruokaravintoloiden ja helposti saatavilla olevan roskaruoan yleistymiseltä. Ranskassa on yksi McDonald’s jokaista 44 000 asukasta kohden, mikä mielestäni selittää osittain tilanteen muutosta. Silti ranskalaiset ovat hoikempia ja heillä on alhainen sepelvaltimotaudin esiintyvyys verrattuna moniin muihin kansoihin, etenkin suomalaisiin. Tilastointivuonna 2022 Suomalaiset olivat Euroopan kolmanneksi lihavin kansa. Tilanne on meillä siis vähintäänkin huolestuttava.

Ranskalainen ruokavalio

Ranskalaiset käyttävät ruoassaan paljon voita, juustoa ja rasvaa, joka tulee pääosin eläinperäisistä lähteistä. Verrataan rasvojen käyttöä maihin, joissa käytetään paljon kasviöljyjä (esim. maissiöljyä ja soijaöljyä, jotka ovat GMO-tuotteita). Tämä on keskustelua herättävä aihe, mutta aihetta on tutkittu niin paljon ettei sen sanomisesta ääneen voi enää rankaista. Yksinkertaisesti sanottuna, edellä mainittujen kasviöljyjen käyttö voi johtaa insuliiniresistenssiin. Insuliiniresistenssi on yksinkertaistettuna elimistön puolustusmekanismi liiallista sokeria vastaan.

Ranskalaiset varjelevat kulinaarista kulttuuriaan, ja voidaan sanoa, että heidän ruokansa on ravitsemuksellisesti laadukkaampaa. Ranskalainen ruoka ei ole täynnä prosessoituja, jalostettuja hiilihydraatteja. Heillä on tiukemmat lakisäännöt elintarvikesääntelyssä (katso linkit alla), ja he napostelevat välipaloja harvemmin. Lisäksi he eivät salli elintarvikkeiden rikastamista. Rikastaminen tarkoittaa keinotekoisten ravintoaineiden – kuten vitamiinien ja mineraalien – lisäämistä elintarvikkeisiin niiden ravintoarvon parantamiseksi. Ruoan rikastamista on silti laajasti kritisoitu; synteettisten vitamiinien, kuten raudan, lisääminen ruokaan ei välttämättä ole hyvä idea, sillä rikastaminen voi aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatusongelmia. Tiedämme, että antioksidantit on paljon parempi saada ruoasta kuin synteettisistä vitamiineista.

Lisäksi ranskalaiset syövät paljon leipää ja muita viljatuotteita, mutta ne ovat laadukkaampia kuin useimmissa maissa. Laadukkaampaa leipää? Mitä tarkoitan sillä?

Kuten aiemmin mainitsin, ranskalaiset eivät lisää keinotekoisesti synteettisiä ravintolisiä eli he rikasta ruokaansa tai viljaansa, jota käytetään esim. leiväntekoon. Lisäksi, ranskalaiset antavat taikinan tyypillisesti käydä hitaasti ja pitkään vaikka yön yli, mikä antaa myös paremman maun ja koostumuksen.

Vuodesta 1993 lähtien Décret Pain -laki on suojellut "perinteistä ranskalaista patonkia". Se on valmistettava ainoastaan ​vehnäjauhosta, vedestä, suolasta ja hiivasta tai hapanjuuresta. Säilöntäaineita, lisäaineita tai pakastusta ei sallita.

Entä se viini sitten? 

Totuus on, että alkoholi ei koskaan ole terveydelle hyödyllistä, piste. Mutta haluan silti väittää, että lasillisella punaviiniä satunnaisesti voi olla sekä hyviä että huonoja puolia, jos pysytään kohtuudessa. Miksi? Koska se sisältää resveratrolia. Resveratroli on luonnollinen yhdiste, jota esiintyy erityisesti punaviinirypäleiden kuorissa, marjoissa ja maapähkinöissä. Se kuuluu polyfenoleihin, jotka tunnetaan antioksidanttisista ominaisuuksistaan. Toki voit vain syödä rypäleet ja jättää viinilasinvälistä, mutta hei – jos ranskalaiset tekevät niin… 😉

Lähteet

FRANCE - NEW LAW REINFORCES FOOD LABELLING RULES, INCLUDING RESTRICTIONS FOR VEGETARIAN FOODS — Food Compliance International

Quality food labels, agricultural practices and terroirs - explanatory file

Suom Lääkäril 2025;80:e45039, www.laakarilehti.fi/e45039